Joulukuu, pvä 10

On se vaan niin, että joskus viikonloput on vähän masentavia aikoja käydä läpi Facebookin etusivua ja nähdä ihmisten onnistumisia lajissa kuin lajissa... Eikä sillä, ettenkö olisi iloinen ja onnellinen kaverien hienoista tuloksista ja onnistumisista, mutta välillä se iänkaikkinen oma henkilökohtainen peikko ilmestyy kuvioihin ja muistuttaa, että kun itse ei onnistu ikinä missään...

Nojoo, tiedän, että oon onnistunut koirien kanssa tekemään jotain tuloksia ja joskus on onnistuttu, mutta kun asiat junnaa samalla tasolla tai menee jopa takapakkia, niin nämä onnistumiset helposti unohtuu mielestä, niin kuin juuri eilen kävi näin. Sitten kun siihen päälle lukee ihmisten treeniblogeja, joissa ollaan saavutettu hurjia muodonmuutoksia ja tehdään hirveästi tulosta ja pysytään järjettömän tiukoissa dieeteissä, ja katselee Youtubesta joidenkin tankoiluvideoita, niin avot, harrastusmasennnus pääsee valloilleen..

Tuntuu, että itse ei vaan kehity missään ja mitään ei osaa, vaikka kaikkea hienoa haluaisi osata. Tangolla olen täysin amatööri ja salilla jäisin pienemmillekin naisille helposti kakkoseksi ym. Ja sitten kun en osaa mitään kunnolla vaan monenlaista vähäsen... Eilen tuli jo sekin mietittyä, että miksi niitä Bodycombateja käy vetämässä joillekin, kun ei kukaan kumminkaan saa niistä mitään...

Ja kaiken huippu on se, että mua ärsyttää suunnattomasti tuo olotila!

Tänään oli vauvajooga ja kun tuollaisella huonolla mielellä menee nukkumaan, niin jotenkin sitä aamukin alkaa niin surkeasti. Aamu tuntui hirveän vaikealta ja kaikki asiat tuntui vastustavan ja nukuttuakin tuli huonosti. Auton putsaaminen kiireessä lumesta suututti ja Manducankin unohdin kotiin, joten joutui kantamaan poikaa turvakaukalossa keskustassa ja ääh! Kyllä oli v-käyrä korkea!

Mutta sitten pääsin tunnille ja aloitettiin joogailut, niin tuli aivan superhyvälle tuulelle ja tuntui, ettei enää mikään ärsyttänyt ja harmittanut. Tunnilta lähti aivan eri henkilö kuin sinne oli mennyt. Ja vielä erityiskiitos vetäjälle Mari D:lle, kun on aina niin aurinkoinen ja iloinen!

Tunnin jälkeen vielä lounastamaan Sakura Kawaan peking kanaa, nams! Vitsi miten hyvää ruokaa tuolla on joka kerta!

Päivä 10

luukku 10

10-terveysluukku: Muistuta itsellesi kolme asiaa, mistä olet ylpeä itsessäsi

Suomalaiseen mentaliteettiinhan kuuluu, ettei itseä saa kehua tai muuten on leuhka tai muuten vain jokin on kovasti pielessä. Mutta nyt tänään kuuluu kaikkien olla vähän leuhkoja ja tänään saa kehua itseään! Joskus se tekee niin hyvää olla katsomatta peilikuvaa ja miettimättä, mitkä kaikki kaipaisi ehostusta ja kiinteytymistä ym... vaan tänään katsotaan peiliin ja etsitään ne hyvät puolet itsestä!

Tämä on kyllä supervaikeaa ja näiden kolmenkin keksiminen kesti ihan superkauan! Ja ajattelin, etten listaa tähän poikaani, koska tietenkin olen siitä ylpeä ja se on parasta, mitä olen saanut tässä maailmassa aikaan, mutta se ei ole jotain, mitä minä itsessäni näen.


1. Olen rytmitajuinen

Tämä asia on aina helpottanut jumppien vetoa, kun ei tarvinnut opetella kuuntelemaan musiikkia, vaan se 1-lyönnin ja 8-jakoisuuden erottaminen oli jotenkin itsestäänselvyys. Tämän avulla on jotenkin voinut joskus luistaa jumppien suunnittelussa ja vetää vähän improvisoiden, kun on pystynyt "lukemaan" musaa.

2. Olen pääsääntöisesti energinen ja positiivinen ihminen

Tuollaiset iltamasentumiset on aika vähäisiä ja pääsääntöisesti jaksan ajatella asioista positiivisesti. Yritän väsyneenäkin jaksaa touhuilla ja liikkua, koska tiedän, että sen jälkeen on hyvä olo siitä, että on saanut aikaiseksi lähteä. Ennen Ällän syntymää menin joskus pää kolmantena jalkana, mutta nyt olen myös oppinut ottamaan rauhallisemminkin, mikä on välillä ihan ookoo! :)

3. Tykkään siitä, että hiki lentää, eikä pieni kipu haittaa

Kolmantena lapsena sitä oppi, että välillä vähän sattuu, eikä se haittaa.. Kerran sain päähäni pesäpallomailan, mutta mitäs pienistä, ei se menoa haittaa.. Joskus tykkään treenata niin kovaa, kuin pystyy ja keho antaa myöden esim. Naantalissa järjestetään Supertreenit vuosittain ja itse olen parina vuonna käynyt vetämässä jonkun 4-6 tunnin "jumppasetin", mikä on aikamoinen rääkki elimistölle.. Tämän lisäksi tangolla ei haittaa, vaikka vähän ihoa hiertää, vaan kovasti yritän jatkaa hampaita purren yhteen..


Olisi kiva lukea teidän hyvistä puolista, joten jos innostut listaamaan omaan blogiin kolme hyvää puoltasi, niin vinkkaa kommenttina siitä, tai jos kehtaat, niin kirjoita suoraan kommenttina! :) Ja jos et kehtaa kirjoittaa niitä julkisesti, niin listaa nämä ainakin itsellesi. :)