Munaton pääsiäinen

Ihan nolottaa tämä blogitekstien harveneminen.. Tuntuu vaan, ettei aika riitä yksinkertaisesti... Anteeksi. :(

10 viikon haaste on lähes loppusuoralla, nimittäin lihaskuntoja ja karkkilakkoa on takana 8,5 viikkoa. Karkkilakko ei ole kyllä vähentänyt hirveästi mun sokerinkäyttöä, mutta jos jotain positiivista, niin karkkiriippuvuudesta on selvitty ja ajattelin jopa jatkaa tällä karkittomalla elämäntavalla tämän 10 viikon jälkeenkin.

Lihaskuntohaasteessakin olen pysynyt hyvin mukana, mitä nyt pääsiäisen vähän lepäilen ja teen sitten sunnuntaina rästejä... Punnerrukset ja selkälihakset on erityisesti kehittynyt haasteen aikana ja alan näkemään jopa viitteitä vatsalihaksista vatsassani! :) Lihaskuntoliikkeitäkin tekisi ihan hirveästi mieli jatkaa haasteen jälkeenkin. On nimittäin ollut niin paljon hyötyä mulle tuosta haasteesta. Aivan eri meiningeillä jaksaa omilla tunneillaankin vetää, kun pohjat on kunnossa! :) Suosittelen kaikille ohjaajille erityisesti!

Tiistainakin vielä Bodycombatin jälkeisessä Bodyattackissa jaksoi punnerrella päkijöiltä peruspunnerruksia ja kaiken lisäksi niitä ojentajapunnerruksia, joihin minulla on todellinen viha-rakkaus -suhde.

Punnerruksia päkijöiltä on mennyt nyt viime aikoina 20 x seteissä yhteensä 100, ja ojentajapunnerruksiakin jaksoi parisen kymmentä ihan lyhkäisten taukojen kanssa. Hyvät on vibat siis tämän osalta.

Salitreenit, juoksu ja ryhmäliikuntatunnit ovat kaikki maittaneet todella kivasti ja toivottavasti saan pidettyä tämän innon jatkossakin!

Astman osaltakin ollaan menty kovasti eteenpäin. Lääkitys alkaa selkeesti oleen kohdillaan ja jaksaa ihan eri tavalla kuin puoli vuotta sitten. Toki tulee päiviä, kun ei osaa lääkitä itseään ja sitten vähän ahdistaa, erityisesti näin katupölyaikaan. Vielä kuukausi sitten olin aika vihainen ja surullinen astmasta, mutta nyt kun on selkeästi alkanut helpottaa, niin tunteet ovat muuttuneet ristiriitaisiksi. Toki toivoisin, ettei mun olisi koskaan tarvinnut sairastua, mutta toisaalta, olen iloinen, että syy löytyi ja sain lääkityksen.

Elämä kun vaan on.

Ja jottei elämä olisi helppoa, niin pari viikkoa sitten mahataudista selvinneenä nyrjäytin torstain Bodycombat-tunnilla nilkan. Lattia oli tahmeampi kuin mitä olin tottunut ja jollain ihmeen tavalla askelsin niin, että nilkka meni 90-asteen kulmaan. Ei muuta kun sisulla tunti loppuun asti ja kotona vähän painesidettä ja nyt sitten lepäillään, toivottavasti ei kuitenkaan kovin kauaa.. Tästäkin syystä mun lihaskunnot ovat olleet pari päivää tauolla, vaikkei nyt vatsalihasten teko tuntuisikaan missään nilkassa, mutta sainpahan tekosyyn pitää lepoa ;)

Onni onnettomuudessa - pienillä vaurioilla taidettiin selvitä - onneksi! :)

Sitten kuviin, jotka kertoo enemmän kuin 1000 sanaa...


Meidän pääsiäinen 2014, tämän pääsiäismäisempää ei varmasti meillä ole ennen ollutkaan :D

Ainut kurja puoli tässä karkkilakossa on, että suklaamunatkin on samalla pannassa... :(

Kiersin sääntöjä ja kävin ostamassa Punnitse ja Säästä -liikkeesti jogurttipäällysteisiä hedelmiä :P

Mä en suostu uskomaan, että ne on karkkeja, en ainakaan näin pääsiäisenä, kun muut vetelee suklaata ;)

Eli niin kuin otsikossa sanottiinkin, ei tässä pääsiäisessä juhlita munia syömällä, vaan vietetään munatonta pääsiäistä. Teille muille toivotamme munarikasta sellaista! :)

Vinkeeltä oli tupsahtanut aivan superihanat kesäpipot mulle ja Ällälle! Kiitos Vinkee! :)

 Pääsiäiseen lapsuudessani kuului vuosittain aika Pohojammaalla, 

ja mitä ihanuuksia täältä pienelle miehelle löytyikään?! :)

Samispipot <3

Jyväskyläläiset huomio! Lasten Peuhula on jälleen ensi sunnuntaina! Itseä harmittaa, että itsellä on työviikonloppu, eikä päästä, mutta menkää ihmeessä! :)

Kuva täältä

Paloautomies

Ehkä ärsyttävin lapsiperhetauti kaikista on vatsatauti. Sunnuntaina poikani alkoi automatkalla yökätä ja siitäpä sitten vähän yli vuorokauden sisällä koko perhe sairasti ja raatoili. "Onneksi" lapsi oli ihan poikki (vaikkei enää itse tautia sairastellutkaan) meidän vanhempienkin sairastaessa, joten ei vaatinut juurikaan actionia vaan nukkui, kun mekin nukuimme. Jo 5 minuutin ylhäälläolo tuntui ylitsepääsemättömän raskaalta, joten leikkiminen vilkkaan pojan kanssa olisi ollut aivan mahdoton tehtävä.

Nesteytys oli päivän sana.


Tänään päästiin elävien kirjoihin koko sakki, joten päästiin ulkoilemaan pihalle ihanalla auringonpaisteella. :) Kavereina Ällän parhaat lapsikaverit, naapurit :)

Aurinko ja sulanut maa - KEVÄT! :)

Suloinen paloautomies <3

Viime postauksessa unohtui kertoa, miten minä raahauduin perjantaina seiskaksi salille. Hyi kamala, miten raskasta voi olla treenata juuri heränneenä. Lihasten lämmittämiseen meni kauan ja siltikään ei tuntunut irtoovan treeniä. Vaikka itse treeneissä tuntui, että teki raskaankin treenin, niin ei se kyllä siltä enää iltapäivästä sitten tuntunutkaan ja jos illalla olisi ollut aikaa yhdistyksen jutuilta, niin olisin mennyt vielä juoksemaankin, sen verran jäi ylimääräistä energiaa. Note to myself - aamutreenit ei edelleenkään oo mua varten.

Ne hölkkälenkit vieläkin vähän houkuttaa ja saatanpa viikonloppuna ennen töihinmenoo aloittaa aamuni lenkillä, kuka tietää! ;)

Pieni hattutehdas

Tää viikko on ollut aivan hirveä.. ei mitenkään erityisellä tapaa vaan sillä, että kiire on joka suuntaan ja joka asia pitäisi muistaa... Töissä pitkiä, raskaita päiviä, Les Millsin uudet ohjelmat lanseerattiin ym pientä kivaa..

Lanseerausviikot/ -päivät on ihan huippuja tapahtumia, mutta ohjaajalle, jolla saattaa olla enemmän kuin yksi opeteltava ohjelma, se viikko on jopa tuskainen... Mm. tiistaina mulla oli ohjattavana vanha BC 58, uusi Bodyattack 84 ja keskiviikkona uusi Bodycombat 59. Ja koska keskiviikkona oli normi työpäivä, oli koko combat-ohjelma hanskattava jo tiistaina. Meinasi tulla pieni aivokramppi ohjelmien suhteen combatissa... Noooo, combatissa tuli muutankin kun aivokramppi nimittäin jonkinasteinen astmakohtaus.. :( En meinannut saada kunnolla happea ja silmissä alkoi sumentua, kun hengitys ei vaan kulkenut. Ohjausta en halunnut lopettaa vaan sisulla jatkoin loppuun.

Harmittavinta tuossa oli se, että näki, miten asiakkaillakin tehot tippui kuin lehmän häntä samaan tahtiin kun itselläkin.. Harmi! Toivottavasti jatkossa astma pysyisi pois minun tunneiltani häiritsemästä. Nih.

Mites teillä muilla, joilla on todettu astma? Onko ollut ongelmia tunneilla? Onko aiheuttanut muuten sairaus päänvaivaa? Oonko ainut, jota ärsyttää sairastaa astmaa? Tuntuu, että monet tutut vaan toteaa, että se on niin vaivaton tauti... mutta itseä ainakin vielä harmittaa koko asia hirveästi :(



Loppuviikko onkin mennyt koirallisissa harrastuksissa. Ja tänään olin itse kisaamassa sekä töissä agilitykilpailuissa. Mielestäni ihan huippujuttu oli, että sinne tuli paikallinen yritys Pieni Hattutehdas :) Jyväskylän Agility Teamin kisoista sai ihan huippupalkinnot, kun voittajana sai valita pipon lahjakortilla :) Minä menin ja voitin (aivan hirveällä radalla, ja aivan hirveällä tuloksella) yhden radan ja täten lunastin itselleni pipon (tietenkin koira-aiheisen ;). Huvittavinta oli, että tuomari tokaisi, että muista, te olitte kuitenkin tällä radalla parhaita... No totta, kun muut tekivät hylätyt radat! :D Ja koska kuosit olivat aivan ihania, sai mun oma palomies-traktorimieskin kotiintuomisia :) Pipojen lisäksi mukaan tarttui Maxomorran paitakin.

Ja voi veljet miten paljon vaihtoehtoja olikaan!!! Jos kiinnostaa, niin huomenna kannattaa pyörähtii Killerillä agilitykisoja katsomassa ja penkomassa teille sopiva kevätpipo! ;)



Mun pipofriikkeys pääsee valloilleen, kun oon luvannut itselleni olla vielä 2kk ostamatta treenikamppeita :D (ja siitä lupauksestakin on jo n.1kk, niin hulluksihan tässä tulee :P)

Mulla on diagnoosi: DEMENTIA-A-AAA, eikä ku...

Eilen se sitten oli. Nimittäin minun jo kauan odottamani tuomiopäivä. Keuhkolääkärin diagnoosi: selvä astma. Pelätty, mutta toivottu tulos. Sain vihdoin tietää, mikä mua vaivaa ja sain lääkkeet, jotka toivottavasti tekee musta terveen.

Keuhkolääkäri kertoi, että minun kohdallani tulos oli jopa todella heikko, mutta koska fyysisesti olen hyvässä kunnossa, niin se on huijannut oireissa ja samalla peittänyt niitä. Jos en olisi liikkunut elämässäni näin paljon, en luultavasti pystyisi käymään hölkkälenkillä saamatta hengenahdistusta.

Noh, mutta nyt mulla on diagnoosi, lääkkeet ja voi että miten irtosi eilen combat-tunnilla! Ihan nauratti, kun virtaa riitti, vaikkei hoitava lääke vielä pitkään autakaan, mutta avaavasta lääkkeestä selkeesti tuli buustia. :)
Attackin vedin pääsääntöisesti lowna. Toiveena on, että saataisiin uusia asiakkaita rohkaistumaan tunnille.

päivän attack: kengät ja shortsit Nike, t-paita Lidlistä! :)

iloinen mäyrämies

Kokeilin muuten eilen soijasmoothieta! NAM!!

Ilman soijapapuhiutaleita smoothie oli parempaa, mutta eivät ne pahoja ollenkaan olleet. Vähän vaati totuttelua. :) Soijapapuhiutaleissa taisi olla jopa 36g protskua 100g, mutta tottakai määrä jää pieneen.. Hyvä lähde siis!

Proteiinismoothie

1/2 mangotölkki
1 banaani
1/4 hunajamelonia
1 prk rahkaa
1/2 dl soijapapurouhetta
loraus soijavaniljamaitoa

Tästä päivästä loppuviikkoon vietän yh-äidin elämää. Jestas, miten raskasta on pyörittää taloutta yksin. Respectit niille, ketkä pyörittää arkea yksin. Mä oon ihan poikki!
Töiden jälkeen nopeasti ruokaa (onneksi oli valmiina!), koirat rattaiden kanssa lenkille, lyhkäiset leikit, iltapala ja poika nukkumaan. Olipa muuten pikkumies väsynyt, kun vaihtoi tänään uuteen hoitopaikkaan. Näki, että touhua oli riittänyt, kun sammui kuin lyhty :D

Ällän mentyä nukkumaan, piti ottaa äidin oma aikaa haltuun. Treenailin piiiitkästä aikaa Bodypumppia kotona. Treenaillessa tajusin, että hupsis, mulla on ollut kaverin pumppilevyt kohta 2 vuotta! Apua :( Pitääpä ottaa työn alle palauttaa ne takaisin...

Mutta ilo omasta treenistä oli suuri! Ihana oli keritä tekemään treeni, vaikka olin yksin lapsen kanssa. :)

treenin jälkeen vielä hymyilytti. :)

Pumpin aikana treeni tuntui todella raskaalta, koska en ole vuoteen ainakaan tehnyt, mutta sitten sen loputtua olikin yhtäkkiä sen verran vielä virtaa, että tein päivän haasteen lihaskunnot ja punnerruksetkin (20) meni vielä päkijöiltä, vaikka itse ohjelmassakin niitä oli. Onkohan tääkin mun lääkedouppauksen ansiota? :D

hiki tuli. huh

Nyt toivotan kovasti kaikille hyvää yötä ja kivaa loppuviikkoa! :)

Onni on ihanat asiakkaat

Eilen kävin vetämässä Bodycombatin ja Bodyattac45:n ja jotenkin sain ihan hirveästi potkua omaan tekemiseeni asiakkaista. En tiedä, mistä se johtui, mutta fiilis tuntui olevan tunnilla hyvä ja porukka oli hyvin mukana ja itseasiassa ihan täysillä!

BA-tunnin alkuun sain vielä lisäpotkua, kun yksi BC-asiakkaista tuli antamaan henkilökohtaista palautetta hyvästä energiasta tunnilla. Ja voi että, miten noinkin yksinkertainen palaute sai hymyn huulille ja koko loppuillaksi mahtavan fiiliksen! :)

Ja vaikka kuulostaa ihan hölmöltä sanoa näin, niin olin kerrankin melko tyytyväinen ohjauksiini! Aina löytyy parannettavaa, ei siinä - ja siihen on pyrittävä, ettei koskaan ole valmis! :)

Mutta kyllä se on niin, että ne on ne asiakkaat, joiden takia noita tunteja jaksaa mennä viikosta toiseen vetämään! :)

Kiitos ihanat. :)

Tänään kävin kurkku-, nenä- ja korvatautien erikoislääkärillä Terveystalolla. Oikea poskionteloni koepunkteerattiin, mutta eipä siellä ollut sitten ylimääräistä limaa. Reseptillä sain nenäkortisonia, joka on tarkoitettu allergiseen nuhaan.

Ei ollut ihan hirmuisen miellyttävä kokemus. Yäh! Puudutus sattui ihan hirmuisesti ja oli pakko tiuskaista, että aika kun ihanaa :D Ontelon puhkaisu ei enää sattunut, mutta se ääni oli aika hurja!

Nenästä törrötti kivasti puudutuspiikit

Näillä eväillä mennään

Kävin tänään työterveydessä, sen verran monennen kerran, että olen seonnut jo laskuissa. Omalääkärini on nuori nainen, joka on ottanut kyllä asiakseen selvittää, mikä mussa on vikana. Ja se, jos mikä, on kyllä hieno juttu.

Kerrataan nyt, että sairastuin elokuun lopussa flunssaan, palasin syyskuussa töihin ja olen siitä lähtien ollut jollain tapaa enemmän tai vähemmän kipeä, mutta kipeän oloinen joka tapauksessa.

En muista päivää, etteikö nenää olisi joutunut niistämään pitkän sisälläolonkin jälkeen. Kurkun lima ja keuhkojen raskauden tunne on myös vaikeuttaneet elämää...

Tätä ennen multa on tutkittu mykoplasma, on otettu verta putki jos toinenkin, röntgeniä, yms. Tällä kertaa nenän limakalvot sekä kaulan imusolmukkeet olivat turvoksissa.. Ei kuulemma ole normaalia mun terveydentila ja jotain sille pitää alkaa tehdä. Ja nyt sitten tultiin siihen pisteeseen, että sain lähetteen kurkku-, nenä- ja korvatautien erikoislääkärille sekä spirometriatesteihin ja sitten joudun pef-tutkimuksiin.

Ihanaa, kun mua tutkitaan, mutta toivon syvästi, etten ole sairastunut alle 30-vuotiaana astmaan. Ymmärrän toki, että kyllähän senkin kanssa elämään pystyy, jos näin on päässyt käymään.

Mutta näillä mennään n. 1kk päästä olen taas paljon viisaampi.

Ventolinea määrättiin näin alkuun ja katsotaan sitten jatkoja... 

Mutta ettei tämä olisi pelkkää vuodatusta, niin pitää hehkuttaa, että pääsin käymään toisen ohjaajan Bodycombatissa pitkiin, pitkiin aikoihin! Olin Mari T.n tunnilla ja oli kyllä kivaa olla ihan vain treenaamassa! Sai niin paljon isommin tehtyä, mm. punnerrukset tein kaikki päkijöiltä. Nojoo - aika rimaahipoen ne meni ja ei kyllä ollut rinta lähelläkään lattiatasoa, mutta pikkuhiljaa! Parempaan päin ollaan kunnon puolesta menossa. :)

Ja kun tämä pukeutumisasia on aina lähellä sydäntäni, niin keksin, että voin laittaa BC-tunnille mustan, teknisen, pitkähihaisen paidan ja sehän näytti ja tuntui hyvälle! Taidanpa pukeutua siihen toistekin! :)

Tähän kuntoon pikkuhiljaa pyritään!

Voisi kuvitella, että mun kohdalla olisi riittänyt

... Mutta EI!

Torstaina kerkisin käymään vielä vetämässä Bodyattackin. Kaikenmoisen sähläyksen jälkeen (parkkimaksut ja maksamatta jääneet minuutit, juokseminen viimeisillä minuuteilla Torikeskukseen yms kivaa) pääsin vielä vetämään tunnin (enkä onnekseni saanut parkkisakkoa).

Kävin vielä vetämässä koiratreenejä attackin jälkeen. Illalla olin aivan jäässä, eikä autoni lämmitin enää pelittänyt, joten takamuksen lämmitin täysillä ajelin kotiin.

Kotona mittasin kuumeeksi 39,4. TAAS! Noh, ei muuta kuin kuumaan suihkuun ja kolme kerrosta vaatteita niskaan. Onni on muuten uudet angoravillapolvisukat!

Noh, aamulla vielä päätin lähteä töihin, kun olo oli ihan ookoo. Varasin kuitenkin heti ajan työterveyteen.

Työterveydessä minut otettiin melko vakavasti. Olihan se jo kolmas kerta hyvin lyhyen ajan sisään, kun olin sairas. Sydäntäni kuunnellessa lääkäri sanoi kuulleensa sivuäänen ja kuunteli sen kolmeen otteeseen, minkä jälkeen laittoi kiirreellisen lähetteen Keskussairaalaan. Lääkäri halusi poissulkea sydänläppätulehduksen.

Lähdin töistä noutamaan pikkuviikaria Ällää hoidosta, napattiin kotoa eväät ja vaipat messiin ja ajeltiin Keskusairaalalle. Kaksi tuntia erilaisia testejä ja sain vihdoin onnekseni kuulla, että kyseessä on vaarattomampi kuumeen aiheuttanut sivuääni. Sain lähteä kotiin, mutta maanantaina piti käydä kuunteluttamassa uudelleen sydän käyrillä.

Noh, eilen sitten käytiin jatkotutkimuksissa ja sydämeni kuulosti ihan normaalilta. Lääkäri kuitenkin kehotti vielä olemaan liikkumatta viikon senkin jälkeen kun on terve.. Eli mitä tästä opimme.. Ei kannata mennä puolikuntoisena treenaamaan. Opinpa sen kantapään kautta.

Enpä ole pitkään aikaan pelännyt noin kovasti kuin odotellessa tuloksia. Kerkisiväthän he väläyttelemään jo vuodeosastoajatustakin ilmoille.. Hyih. Marraskuussa tosin täytyy vielä käydä sydänultrassa, en tosin tiedä, että miksi... ??

Loppu hyvin, onneks pääsin kotiin.


MUTTA ei siinä kaikki. Lauantaina illasta minulla alkoi kihelmöimään sormenpäitä ja sunnuntaina asia olikin aika selvä. Mulle oli tarttunut Ällän kautta enterorokko. Huoh. No, sekin vielä. Sormet oli kuin nokkospuskassa uitetut 247, jaloilla ei voinut kävellä paukuroitten takia ja kurkkua kirvelsi. Ja naamakin näytti kuin pahimmassa teini-iässä finniaikaan.. Se kipu oli aika hirvee!


Pliis, voisiko tää jo pikkuhiljaa riittää mulle??

Kadonnut

Kadonnut Jenny, kadonnut motivaatio.

Mistä etsiä???

Niin siinä vaan kävi, että lanseerauspäivä tuli. Olo oli melko kehno, enkä uskaltanut kuumemittaria käyttää, sillä se olisi saattanut näyttää lukemia, mutta halusin vain kovasti mennä vetämään lanseeraukset.. Selvisin kahdesta tunnista, vaikka välillä vähän yskittikin.

Seuraavana aamuna menin käymään työterveydessä ja tuloksena oli poskiontelon- ja keuhkoputkentulehdus. Eli joo.. semmottiis... Antibioottikuurihan siitä napsahti.

Väliin jäi torstain bodyattack, sunnuntain ba ja kiiinteytys, tiistain bc ja ba. Mutta vihdoin sunnuntaina uskaltauduin vetämään bodyattackin, kun pahin limaolo oli jo ohi.

Mun motivaatio on täysin kadoksissa kaikkee liikuntaa ja hyvää oloo kohtaan, kun mitään muuta ei ole osakseen saanut kuin sairastelua! :(

Ärsyttää, kun koko ajan on kipee ja saa viikkotolkulla olla saikulla, ja kun on osittaisella hoitovapaalla, niin ihan oikeasti se raha tulisi tarpeen...

Nyt sitten pikkuhiljaa rakentelen taas kuntoa pohjalukemista eteenpäin. Samalla taidan alkaa etsiä uutta motivaatiota tekemiseen..


Argh. Tää syksy on persuuksista. :(

Apu löytyi Lidlistä

Jossain vaiheessa pohdiskelin, että tarvitsen jumppatossuille jonkun oman kaapin, kun ne valtasivat vaatehuoneen lattian ja olivat aina tiellä.

Jonain päivänä kävin Lidlissä ruokaostoksilla ja tapani mukaan kiersin tavaralaarit, sillä sieltä aina silloin tällöin löytää hyödyllisiäkin juttuja. Noh, kerrankin sattui löytymään niin täydellinen löytö, kuin voi vaan kuvitella - vähän tilaa vievä kenkäteline, jonka saa laitettua roikkumaan joko oviin tai kaapin oviin. :) Aivan huippukeksintö!! :) Kenkäparejakin tuohon telineeseen mahtui jopa 12 parit, joten mikä parasta - voin vielä shoppailla tulevaisuudessa ainakin neljät parit ;) :D No jospa en nyt ainakaan ihan pariin kuukauteen.. :)

Siskoni teki tilauksen Dermosil-yritykseltä. Löysin kuvastosta itsellenikin jotain, nimittäin foot antipenspirant sprayn. Keksin, että kengät pysyisi ehkä paremman tuoksuisena, jos jokaisen käyttökerran jälkeen suihkautan tätä.. :) Onko teille käyttökokemuksia??

Mutta sitten vähän surkeita uutisia.. Syysflunssa löysi meidän perheen viikonloppuna. Ällällä flunssa meni ihan kuumeeseen asti, mutta itse olen ollut vain ihan totaalisen tukossa nenästä tiistaiaamusta. Tiistain tuplatunti jäi jo väliin ja sunnuntain attackillekin on jo valmiiksi sijainen, joten lepäillään nyt rauhassa, kun ensi viikolla pitäisi olla kunnon tikissä, kun kuvaan 1.9. BA-lisenssivideoni!! HUI JA APUA!!! :/


Flunssaisin terveisin Jenny

Hyvät ja huonot uutiset

Hyvät uutiset: Eilen oli superhauska päivä ensin koiran kanssa treenaten ja sitten illalla jumppasynttäreitä vietellen todella hyvässä seurassa! Ja kivaa oli. :) Kirjoittelen vaikkapa huomenna enemmän "bileistäni", jos vaan jaksan istua koneella 10 minuuttia kauempaa!

Huonot uutiset: Se kurja oksutauti saapui sitten minullekin! :( Tämän päivän suunnitelmat vaihtui makuuasentoon ja vessanpöntön halailuun. Inhottavin kiertotauti! ;(


Mukavaa sunnuntaita teille, jotka ootte terveinä ja jos on sairastupalaiskohtalotovereita, niin pikaista paranemista teillekin! :)

Flunssa voitti

Noh, niinhän siinä sitten kävi, että flunssa löysi myös minut eilen... Ihmettelinkin, kun olo niin uupunut ja väsynyt - syy löytyi! Tänään kurkku ja nenä ihan tukossa, joten tänään ja huomennakin levätään. Viikonloppuna pitää rutistaa kaikki energiat itsestä messuilla. Apua! En halua tulla enempää kipeeksi!

Päivän ystäväni - c-vitamiinia ja nenäliinoja

Rannekanava-ahtauma

Lääkäri soitti minulle ja ilmoitti, ettei kyseessä ole reuma, joka todettiin verikokeilla. Epäilyksenä on, että minulla olisi rannekanava-ahtauma.

Hoitonetti.fi:n sivuilla asiasta kerrotaan näin:

"Rannekanava-ahtauma on rakenteellisesta syystä johtuva yläraajan pinnetiloihin luettava oireisto, joka on yleinen työikäisten ihmisten sairaus. Rannekanavaoireyhtymässä kämmentä hermottava keskihermo ahtautuu kämmeneen johtavassa rannekanavassa.
Aluksi oireet voivat olla vähäisiä, pientä ärsytystä tai pakotusta ranteen seudulla, mutta rasituksen jatkuessa ranteen käyttäminen aiheuttaa yhä enemmän särkyä ja säteilyoireita kämmeneen. Myös yösärkyä esiintyy, mikä vähenee käsiä ravistelemalla. Rannekanavaoireyhtymään sopivia oireita esiintyy muillakin kuin selkeissä pinnetilanteissa. Oireet voivat sekoittua ranteen rasitusoireisiin. Ranteen rasitusoireiden ja rannekanavan pinneoireet voivat olla usein samantyyppisiä, mikä johtuu anatomisesti ahtaasta kanavasta, jota rasitus ja oudot ranteen rasitusliikkeet herkästi vielä lisäävät. Pitkäaikainen rasitus aiheuttaa usein lievää turvotusta kudoksiin, mikä pahentaa oireita.
Sairauden toteamiseksi suoritetaan yläraajojen hermojohtotutkimus (ENMG), jolla pinnetila voidaan luotettavasti todentaa siihen liittyvien tyypillisten oireiden pohjalta. Lievän rannekanava-ahtauman hoito on konservatiivinen. Usein lepo, turvotusta ja kipua vähentävä lääkitys johtavat oireettomuuteen. Vasta keskivaikeassa tai vaikeassa ahtaumassa hoitona on leikkaus. Sairauden tärkein perussyy on rakenteellinen, mutta joskus raskaissa liukuhihnatyyppisissä vaihetöissä on voitu todentaa ahdas rannekanava-oireyhtymä ammattitautina."

Eli jos yölastoitus ei auta, niin minulle tehdään tuo ENMG-tutkimus ja mietitään sitten :)

Lähde: http://www.hoitonetti.fi/sairaudet/rannekanava-ahtauma/


Eikä siinä vielä kaikki! Tällä viikolla on jyllännyt lauantaista lähtien flunssa ja viikon urheilut ym on totaalisesti taas jäässä! :( En todellakaan tykkää.. Pitäisi ehkä tämänkin osalta alkaa selvittään, että mikä mua vaivaa, kun viime flunssasta ei ole kulunut kuin vähän yli kuukauden... :(



Mutta vähän iloisempiin juttuihin Tankotanssistudio Adasha muuttaa parempiin tiloihin ja aloittaa tolppatunnit! <3 Adashan nimeksi muuttuu Ready Set Pole.

Ensimmäisellä viikolla järjestetään toimintaa ja tutustumistunteja. Nyt on pientä mainostuksen poikasta, mutta koska mahtavasta harrastuksesta on kyse, niin pakkohan se on mainostaa tutustumistunteja ja paikkaa ;)

"Avajaisviikolla ma 26.9.- ti 27.9. ILMAISET tutustumistunnit ja ke 28.9.- pe 30.9. tutustumistunnit puoleen hintaan!
La 1.10. kaikille avoin avajaispäivä klo 11-14 sekä 17-20, molemmilla ajoilla lajiesittelyä, arvontaa, esityksiä ja kahvittelut. Klo 15 workshop: Salsastudion Riikka, koregrafia.
Tutustumistunteja sekä paikkoja workshoppiin pääsee varaamaan ti 20.9. Adashan asiakkailla pysyvät samat tunnukset varausjärjestelmään,joten uusia ei tarvitse luoda.

Avajaispäivän 1.10. Workshop:
Ohjaajana Salsastudion Riikka Partanen. Opetus 120 min, 25e/20e.
Tunti sisältää temppuja, sekä koreografiaa. Alkulämmittelyssä tutustutaan tankoon kävelyiden, askellusten ja venyttelyiden avulla. Kehon lämmettyä opetellaan muutamia perustemppuja. Kun liikkeet ovat hallussa, ne liitetään vauhdikkaaseen sarjaan. Tunti on alkeistunti ja soveltuu mainiosti myös ensikertalaisille. Varaukset tuntivarausjärjestelmästä."