Perjantaina kävin siskollani, joka testaili mulle kivoja lakkauksia. Koska noin hienoja bilehileitä ei voinut jättää esittelemättä kaikelle kansalle, menin sitten vielä illalla hölkkälenkille. Ihan yksikseni! Saattoi joku autoilija kumminkin huomata minun hienot kynteni ;) Koska mies oli käyttänyt koirat jo iltalenkillä ja antanut iltaruuan, niin niistäkään ei saanut seuraa. Toisaalta olipa ihanan huoletonta hölkkäillä ihan vaan yksikseni. :)
Lauantaina kävin ohjaamassa Bodyattackin. Se oli siis koko tunti ja vitsit, miten se tuntui pitkältä!! Suu kuivui, lihakset olivat aivan puuduksissa. Tuntui, etten oikeesti selviä. Hauska, miten sitä tunnilla kerkisi miettimään, että mitä minä kitisen mielessäni, kun tiistaisin mulla on kuitenkin 1h combat ennen attackia... Toisaalta, on se vaan todettava, että ihmisellä on pakostikin hyviä, että huonoja treenipäiviä, ja tämä oli sellainen jälkimmäinen.
Sunnuntaina mentiin parkkikselle leikkimään naapurin lapsien kanssa ja sainpa sitten naapurin innostuun lähteen kanssani salille. Ei muuta kuin lapset lapsiparkkiin ja me äidit jäätiin salin puolelle treenaileen. Sunnuntaina oli siispä jo kolmas salipäivä viime viikolle! Huimaa!! Tein leuanvetoa vastuskumeilla ja nyt meni jo 3 x 7 ja 1 x 6. Aivan huikea kehitys on tapahtunut tosi lyhyessä ajassa. Lisäksi vähän rinnallevetoa yhdistettynä vauhtipystypunnerrukseen sekä kulmasoutua. Loppuun vielä salissa vatsoja.
Maanantaina kävin vähän juoksemassa koirien kanssa agilityharrastuksen parissa ja kuinka ollakaan. Penikkani alkoi ilmoitella itsestään. Eilen vielä kun vedin pyörällä töihin ja ohjasin töitten jälkeen jumpat, joiden jälkeen vielä poljin kotiin, niin penikka ei mennyt ainakaan parempaan suuntaan. Ilmeisesti pientä ylirasittuneisuutta on ilmassa säären osalta :( Tänään oonkin sitten ollut totaalilevossa jalkani kanssa.
Mutta niin joo piti palata siihen, mistä otsikko on peräisin. Tiistaina meillä oli sellainen tilanne, että miehen piti mennä töihin aamusta jo kuuden jälkeen, joten mulla oli vaihtoehtoina mennä joko bussilla tai pyörällä. Omaa pyörää en edes omista, vaan tarkoitus oli sitten lainata miehen pyörää. Käytin koirat lenkillä, heitin pojan hoitoon ja avasin pyörävaraston. Kappas. Toisessa pyörässä ei ollut ollenkaan ilmaa renkaissa ja toisesta puuttui polkimet. Great! Soitto miehelle ja kehotus oli rullata pyörään polkimet kiinni. Onneksi lopulta pääsin matkaan, toki ihan vähän myöhässä, mutta kyllä silti hymyilytti, kun olin selvinnyt noista kauheuksista. :D Ja kaiken kukkuraksi aurinko porotti ihanasti koko taivaalta :)
Omat tunnit meni kyllä kivasti ja boostia riitti molemmille tunneille. Tuntien jälkeen oli pikkuinen shokki, kun ulkona ei ollutkaan enää kiva keli, vaan vettä satoi.. Lähdin sotkemaan reidet jo valmiiksi hapoilla kohti kotia. Vettä satoi, oli vastatuuli ja vastassa oli pelkkää ylämäkee... Siinä vaiheessa kyllä hymy hyytyi huipusta päivästä. Shokeeraavasta alusta huolimatta aloin jo suunnittelemaan, josko sotkisin viikonloppunakin pyörällä töihin!!! :) Sulka hattuun!
Ennen... Ja jälkeen
Mutta ei se mitään kaikkeen kai tottuu!!! :)
Ai niin koska tässä piti kertoo viikon tapahtumista, niin mainittakoon nyt, että mua on pyydetty epävirallisesti personal traineriksi ja olin kyllä kovin otettu tästä, vaikken personal trainer -hommia aloitakaan (lupasin toki suunnitella pienen treeniohjelman :)... ja toiseksi, oltiin poikani ja koirieni kanssa malleilemassa. :) Nää on kyllä aika ihania <3
Kuvaajana Tiina Karvonen
